Nyt voi sanoa, että olemme matkustaneet kokonaisen ympyrän, olemme nimittäin taas Atlantic Cityssa. Ajoimme kahden päivän aikana taas melko mukavan matkan, kun keskiviikkoaamuna lähdimme Chicagosta ja torstai-iltana saavuimme tänne. Matkalla teimme pikku mutkan Baltimoreen noutamaan menomatkalla unohtunutta omaisuutta. Päivän päätteeksi kulutimme melkein tunnin ajellessamme ympäri kaupunkia, kun yritimme etsiä auki olevaa ruokakauppaa. Homma osoittautui yllättävän vaikeaksi, mutta lopulta saimme vesikanisterimme. Sivukaduilla pyöri sen verran epämääräistä porukkaa, että kävellen ei tehnyt mieli lähteä tutkimaan ympäristöä. Ilmeisesti myös Atlantic Cityssa on kaksi eri puolta, se joka näytetään turisteille ja se jonka tavalliset täällä asuvat ihmiset näkevät.
Päädyimme tekemään tällaisen mutkan paristakin syystä. J halusi vielä ennen kotiin lähtöä istahtaa pokeripöytään ja ilman tätä piipahdusta meillä olisi ollut aivan liikaa aikaa käytettävissämme ennen New Yorkia. Lisäksi rantaloma tuli oikeastaan ihan tarpeeseen kaiken ajamisen ja sisämaassa vietetyn ajan jälkeen. Aivan alkumatkasta pysähdyimme täällä muutamaksi tunniksi, ja kaupunki vaikutti sen verran leppoisalta lomanviettopaikalta, että molemmista oli hyvä ajatus palata tänne vielä toviksi.
Tämä päivä onkin kulunut alustavien suunnitelmien mukaisesti. J lähti puoliltapäivin Borgatan kasinolle pelaamaan, ja minä lähdin rannalle kirja ja mp3-soitin seuranani. Vaikka lämpötila oli taas jossakin lähellä 40 astetta, mereltä puhalteleva tuuli viilensi sen verran, että rannalla oli oikein mukava makoilla. Yritin käydä muka uimassakin, mutta vesi oli niin kylmää, että jalat tuntuivat jäätyvän ennen kuin vettä oli edes reiteen saakka. Harmi, sillä aallokko näytti aika mukavalta. Jotkut rohkeat uskaltautuivatkin aaltoihin hyppimään, mutta rantavahdit pilleineen pitivät huolen, ettei kukaan mennyt liian kauas rannasta.
A.C on vähän kuin Las Vegas, mutta ikään kuin eläkeläisversio siitä. Suurin osa turisteista näyttäisi olevan eläkeläisiä tai ainakin hyvin lähellä sitä. Nuoria näkyy myös, vaikkakin vähemmän. Lisäksi ranta houkuttelee lapsiperheitä, joten kaupunki on astetta rauhallisempi kuin Vegas. Viivymme täällä sunnuntaihin asti, minkä jälkeen tarkoitus olisi ajaa vielä kerran pohjoiseen. Niagara on vielä to do -listalla, ja sitä emme halua jättää väliin. Ajamme parissa päivässä pohjoiseen niin, että pääsemme tiistaina katselemaan putouksia. Sieltä alkaakin matka kohti New Yorkia. Auto jää torstaina takaisin JFK:n kentälle, ja me siirrymme katselemaan Manhattania muutamaksi päiväksi. Kotimatkaa ei haluaisi vielä miettiä, mutta pakko sanoa että yllättävän äkkiä nämä viikot vierähtävät!
// A
P.S. Eilen alkoi tehdä hirveästi mieli ruisleipää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti