Viikko jo takana!

Aika New Orleansissa kului vilauksessa, ja nyt ollaan taas tien päällä. Olipas mukava viettää yksi kokonaan autoton päivä! Alkuperäinen suunnitelma maanantaille oli, että olisimme menneet veneretkelle suomaisemiin bongailemaan alligaattoreita ja muita jänniä elukoita. Lämpömittari näytti kuitenkin taas lähes 40 astetta, ja jouduimme toteamaan, että moinen reissu olisi ollut vähän turhan hiostava. Päädyimme sitten tallustelemaan pitkin kaupungin katuja moneksi tunniksi, mikä ei osoittautunut yhtään hassummaksi ratkaisuksi. Ranskalaisten korttelien alue on ehdottomasti sitä kauneinta New Orleansia, vaikka monenlaista kulkijaa saattaakin tulla kaduilla vastaan.

New Orleans on ainakin pikaisen kokemuksen perusteella varsin turistiystävällinen kaupunki. Keskusta on suht pieni, joten kävellenkin pääsee liikkumaan hyvin. Ja toisin kuin monissa muissa jenkkikaupungeissa, New Orleansissa pyöräillään! Teillä näkyi jopa omia kaistoja polkupyörille. Kannattaa varmasti harkita pyörän vuokraamista, varsinkin jos viipyy kaupungissa pidempään.

Joen rannalla on kaunis aukio, jonka edustalta lähti jos jonkinlaista paattia. Hauskan näköistä vanhan ajan henkeä oli myös havaittavissa. :)

Tänä aamuna lähdimme liikkeelle jo kahdeksan aikaan, sillä edessä oli taas pitkä ajomatka kohti Texasissa sijaitsevaa New Caneya. Käskimme navigaattorin vältellä isoja teitä, ja pääsimme ajelemaan melkoisissa maisemissa - ensin Louisianan soiden keskellä ja myöhemmin Texasin maalaiskylissä. Olen myös melko varma, että näin kilpikonnan kävelemässä tienpientareella - ainakin google väittää, että täällä on niitäkin. Eläimellisiä elämyksiä :)

On muuten aika kiinnostava seurata telkkarin sääkanavilta myrskyvaroituksia. Tornadovaroituksia annetaan nyt päivittäin tuolla pohjoisemmassa. Tällä hetkellä emme ole varsinaisesti tornadovyöhykkeellä, mutta täytyy toivoa että emme satu niiden tielle myöhemminkään reissun aikana. Täällä näimme tänään valotaulun, joka muistutti hurrikaanikauden olevan meneillään. Tähän asti olemme onnistuneet välttämään myrskyt melko hyvin: lähdimme New Orleansista sopivasti pois sateiden ja ukkosten alta, ja päivällä osuimme vain yhteen lyhyeen ukkoskuuroon (tosin sitten vettä tulikin niin, että ei eteensä nähnyt).

Huomenna edessä on taas pitkä ajomatka Amarilloon asti. Päätimme edetä tässä vaiheessa melko nopeasti, sillä tarkoituksena on ajaa vielä Grand Canyonille ja koukata sieltä San Diegoon ennen Las Vegasia, mistä on hotellihuone varattuna 4.7. alkaen. Näillä pitkillä etapeilla pelaamme itsellemme enemmän vapaapäiviä noihin kaikkein kiinnostavimpiin paikkoihin.

Ja vilkun käyttö risteyksissä tai kaistanvaihdoissa näyttää edelleen olevan aivan yliarvostettua. Hmph.


//A